Helsingin Vallilassa sijaitseva As Oy Eura II on valmistunut jo vuonna 1936. Energiakustannukset ovat remonttien ohella taloyhtiön merkittävin menoerä. Mitä toimenpiteitä suojellussa rakennuksessa voi tehdä kulujen karsimiseksi, kun kaukolämmön hinta nousee?
Sturenkadun ja Hämeentien kulmauksessa sijaitsevassa As Oy Eura II:ssa esimerkiksi ikkunoihin tai eristykseen vaikuttaminen on rajallista, koska rakennuksen julkisivut on suojeltu. Lämmöneristystä on paikoin paranneltu, mutta sillä ei ole ollut ratkaisevaa vaikutusta lämmönkulutukseen. Samaan aikaan kaukolämmön hinta on noussut Helsingissä jatkuvasti.
”Isännöitsijämme Antti Härmä Kontulan Huolto Oy:stä vinkkasi meille Vatajankosken energiakumppanuuden. Vatajankoskelta oltiin pian yhteydessä meihin, ja he esittelivät palvelumallin taloyhtiön hallitukselle. Olimme aiemmin perehtyneet älykkäisiin lämmönohjausjärjestelmiin, mutta monessa mallissa toteutus vaatisi taloyhtiöltä investointeja. Tässä Vatajankoski on poikkeus.”
Erno Voutilainen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Kulmatalossa on toisella sivulla kuusi ja toisella neljä asuinkerrosta. Asuinhuoneistoja on 88 ja lisäksi yhtiössä on kahdeksan liikehuoneistoja. Taloyhtiöön on lähivuosina tulossa isompia remontteja, joiden yhteydessä myös ilmanvaihtokoneiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Uudet ilmanvaihtokoneet mahdollistaisivat älykkään ilmanvaihdon ohjauksen. Sen toteuttaminen sisältyy optiona energiakumppanuuteen.
Voimme saavuttaa säästöjä lämmityskuluissa pienten teknisten muutosten ansiosta. Vuoden koeajan jälkeen Vatajankoski antaa säästötakuun – jos sovittuihin säästöihin ei päästä, palvelumaksu pienenee vastaavasti. Minimitavoitteemme on nyt se, että kokonaiskustannukset eivät nouse kaukolämmön hinnan noususta huolimatta. Mieluummin maksamme energian säästämisestä Vatajankoskelle, kuin päästämme rahan niin sanotusti hiilivoimalan piipusta taivaan tuuliin, toteaa Erno Voutilainen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja
Lämpötilaa ja kosteutta mittaavat anturit
Vatajankoski asensi huoneistoihin ja yleisiin tiloihin syyskuussa anturit, jotka mittaavat lämpötilaa ja kosteutta sekä lähettävät langattomasti tietoa. Tekoälyllä toimiva lämmönohjausjärjestelmä kerää ensin dataa muutaman viikon ja alkaa sen jälkeen säätää lämmitystä ennakoivasti. Vanhan säätöjärjestelmän tilalle asennettu älykäs järjestelmä huomioi sisälämpöolosuhteet ja ennakoi sääennusteiden avulla lämmitysjärjestelmään ohjattavan veden lämpötilaa.
Vanha säätöjärjestelmä mittasi vain ulkolämpötilaa. Esimerkiksi aamuyön pakkaspiikki aiheutti sen, että patterit ja sitä myötä huoneistojen lämpötilat olivat liian kuumia, vaikka sää oli jo lauhtunut. Silloin ihmiset avaavat ikkunan viilentääkseen kotiaan. Nyt näemme pilvipalvelusta huoneistojen olosuhteet ja järjestelmän tekemän lämmönsäädön reaaliajassa sekä graafisena yhteenvetona. Näin taloyhtiö saa hyödyllistä lämmitysjärjestelmän toiminnasta ja asuntojen lämpötilasta.
Taloyhtiön haasteet:
- Julkisivultaan suojeltu 30-luvun asuinrakennus
- Kaukolämmön hinnan jatkuva nousu
- Teknisen seurannan ja datan puute
- Tuleviin remontteihin varautuminen
Miten ratkaistiin:
- Olosuhdeanturit asuntoihin ja yleisiin tiloihin
- Älykäs ja ennakoiva lämmityksen ohjaus
- Helppo asuntokohtaisen datan seuranta
- Riskitön kokeiluvuosi ja säästötakuu
- Optio älykkäästä ilmanvaihdon ohjauksesta
