Datakeskuksissa olevat palvelimet käyttävät aina paljon sähköä, joka muuttuu lämmöksi. Tällaista hukkalämpöä ei perinteisissä, suurissa ja keskitetyissä, datakeskuksissa yleensä hyödynnetä, vaan se joudutaan siirtämään taivaalle tai mereen. Lämmöstä on datakeskuksissa pikemminkin haittaa kuin hyötyä.
Vatajankoskelle ja Kuulealle lämpö ei ole ongelma. Ne sijoittavat palvelimet paikkoihin, joissa datalämpö syötetään suoraan sitä tarvitsevan kiinteistön lämpöverkkoon. Asiakas saa ostaa edullista ja ekologista datalämpöä, joka on tuotettu tehokkaalla tavalla esimerkiksi saman rakennuksen kellarissa.
Datalämpö on parhaimmillaan tasaisessa käytössä
Vatajankosken ja Kuulean käyttämissä palvelimissa ei säilytetä tietoa, vaan niiden kapasiteettia vuokrataan suurteholaskentaa tarvitseville asiakkaille. Siksi palvelimet eivät tarvitse raskasta vartiointia tai järeitä sammutusjärjestelmiä, ja ne voidaan sijoittaa aivan tavallisiin rakennuksiin. Erikoisvalmisteiset palvelimet omistaa Vatajankoski, joka myy ekologisen lämmön palveluna. Vaihtoehtoisesti asiakas voi itse investoida palvelinlämmittimiin Kuulean kautta.
”Datalämpö on parhaimmillaan paikoissa, joissa lämpöä tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden. Erinomaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi eri puolilla Suomea tai muissa Pohjoismaissa sijaitsevat hotellit, kylpylät ja kunnalliset uimahallit. Ne hyötyvät edullisen hukkalämmön lisäksi vihreästä imagosta ja päästövähennyksistä, selittää.”
Pekka Passi, Vatajankosken toimitusjohtaja
Kankaanpäässä toteutettiin maailman ensimmäinen hanke, jossa uimahallin vesi lämmitetään halliin sijoitettujen palvelinten hukkalämmöllä. Nyt Vatajankoski aikoo kääntää katseen läheisiin kaupunkeihin, kuten Poriin ja Tampereelle.
Kankaanpäässä tekemämme pilotti osoitti, että idea toimii. Energian uudelleenkäytön tehokkuutta mittaava ERE-arvo on 96 %, kun perinteisessä datakeskuksessa luku on tyypillisesti kymmeniä prosenttiyksiköitä matalampi, sanoo Kuulean toimitusjohtaja Kari Koivisto.
Yhdessä maailmasta parempi paikka
Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jo suuremmiksi kuin lentoliikenteellä. Esimerkiksi suurteholaskennalle on tarvetta maailmanlaajuisesti, ja tarve näyttää kaksinkertaistuvan aina viidessä vuodessa. Tyypillisiä laskentapalveluiden ostajia ovat erilaiset tutkimus- ja oppilaitokset, meteorologiaan liittyvät tahot, insinööritoimistot, finanssiala sekä mainos- ja animaatiostudiot.
Pystymme nyt ensimmäistä kertaa tarjoamaan laskentakapasiteettia tarvitseville asiakkaille aidosti vihreän vaihtoehdon. Jatkossa laskentatyön ei tarvitse kuormittaa ympäristöä. Lisäksi toimintamalli mahdollistaa laskentakapasiteetin tuottamisen erittäin kilpailukykyisillä hinnoilla. Päästöjä, joita syntyy esimeriksi laitteiden valmistuksen aikana, kompensoimme istuttamalla puita Suomessa. Työllistämme 4H:n kautta paikallisia nuoria ympäri maata, toteaa Koivisto.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ICT-alan ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Työryhmän tuoreessa loppuraportissa todetaan: ”Datakeskusten toiminnan sivutuotteena syntyvää datalämpöä hyödyntämällä voitaisiin merkittävällä tavalla vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidi- ja muita päästöjä.”
Yhteiset arvot saivat Vatajankosken ja Kuulean aloittamaan yhteistyön: haluamme kumpikin osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Markkinoilla on kysyntää sekä vihreälle laskentateholle että vihreälle, hajautetusti tuotetulle lämmölle. Aluksi tavoittelemme parin vuoden tähtäimellä muutamien miljoonien liikevaihtoa, Passi kertoo.
Esimerkki: Lastenelokuva lämmittäisi rivitalon vuodeksi
Keskimääräisen 90 minuutin animaatioelokuvan tuotantoon liittyvä renderöinti tuottaa 102 MWh lämpöenergiaa. Tällä energiamäärällä voidaan:
- Lämmittää koko Kankaanpään kaupunki talvipäivänä 6 tunniksi.
- Kattaa keskikokoisen kerrostalon lämmöntarve puoleksi vuodeksi.
- Kattaa 10 huoneiston rivitalon lämmöntarve koko vuodeksi.
- Lämmittää 4-henkisen perheen käyttövesi noin 28 vuodeksi.
