Lämmitys on taloyhtiön suurin yksittäinen kustannuserä ja kaukolämmön hinta onkin sähkön hintaa merkittävämpi kuluerä. Taloyhtiön energiatoimenpiteitä mietittäessä liikkeelle kannattaa lähteä siitä, miten nykyistä tekniikkaa voidaan tehostaa. Tärkeimmät tiedot ovat jo toteutetut energiankulutukseen vaikuttavat remontit ja tarkat energiankulutustiedot.
”Ensimmäisenä ei kannata vaihtaa esimerkiksi lämmitysmuotoa, joka vaatii suurta investointia ja rahoituksen järjestämistä. Moni taloyhtiö on selvitellyt suuremman energiaremontin kustannuksia ja on päätynyt jopa kuusinumeroisiin lukuihin. Kannattavampaa on tehdä ”energiaremontti” ilman varsinaista remonttia ja pitkiä projekteja.”
Jalmari Rossi, Vatajankosken liiketoimintajohtaja
Älykäs tekniikka tuo energiatehokkuutta
Vatajankosken ratkaisu energiansäästöön on palvelumalli, joka parantaa taloyhtiöiden energiatehokkuutta ja lisää omavaraisuutta. Energiakumppanuus on elinkaarimallinen palvelu, jossa Vatajankoski tuo asiakkaan luo sopivimmat teknologiat ja valmiuden joustavaan muutokseen. Lähtökohtana on resurssitehokkuus.
Asiakas maksaa vain palvelumaksun, joka on pienempi kuin säästö energialaskussa. Palvelun kysyntää lisää myös se, ettei asiakkaan tarvitse tehdä investointia. Energiapalvelumme tuottaa jatkuvaa säästöä pitkälle tulevaisuuteen – ensimmäisestä päivästä alkaen, joten apua kasvavaan energian hintaan saa nopeasti, lupaa Rossi.
Energiapalvelu, joka tuo säästöä saman tien
Vatajankosken energiakumppanuudessa on eri tarpeisiin eri laajuisia vaihtoehtoja. Suppeimmillaankin rakennukseen asennetaan anturit ja lämmitystä ohjaava säädin, joka pystyy hyödyntämään anturien tuottaman datan lisäksi muita tietolähteitä. Yksinkertaistettuna tällaisen sopimuksen kustannus jyvittämättä sitä asuinneliöihin on 5–6 euroa kuukaudessa per asunto.
Sopimus sisältää takuun, että säästö ylittää kustannukset. Vuoden kestävän kokeilujakson jälkeen järjestetään tapaaminen, jossa tarkastetaan saavutetun säästön määrä ja analysoidaan kerätyn datan mukaiset lisämahdollisuudet lisäsäästöjen saavuttamiseksi. Jos sopimusta päätetään jatkaa, jatkosopimukseen kirjataan jälleen se, kuinka paljon säästöä taataan. Rossi kertoo.
Mikäli energiansäästö ylittää taatun tavoitteen, hyöty jää suoraan taloyhtiölle. Käytännössä turhasta ei tarvitse maksaa mitään ja säästöjen lisäksi saadaan myös arvokasta dataa, jonka perusteella taloyhtiö voi tehdä mahdollisia lisätoimenpidepäätöksiä.
Saavutetut säästöt vaihtoehdoksi yhtiövastikkeen korotukselle
Jalmari Rossi antaa yleisesimerkin tyypillisestä kohteesta ja kuukausisäästöistä:
Hyvin tyypillinen sopimus on sellainen, että 1960–80-luvun taloon asennetaan anturit, uusitaan lämmönjakokeskus ja ilmanvaihdon ohjaus. Tällöin puhutaan noin 20 euron kuukausikustannuksesta asuntoa kohti ja saavutettu säästö kuukaudessa on noin 32 euroa, eli nettosäästöä asuntoa kohti muodostuu 12 euroa kuukaudessa.
Summa voi tuntua pieneltä, mutta jo pienessäkin taloyhtiössä puhutaan sadoista euroista kuukaudessa ilman investointeja. Lähitulevaisuudessa nettosäästön osuus voi kasvaa, koska kaukolämmön hinnoissa on suuria korotuspaineita. Kaukolämmön hinta saattaa nousta jopa 20 % neljännesvuosittain. Lämmityksessä saavutetuilla säästöillä voidaan kompensoida esimerkiksi samaan aikaan kohoavia sähkölaskuja ja välttää yhtiövastikkeiden nostaminen.
Esimerkkejä toteutetuista kohteista ja säästöistä
1972 rakennettu kerrostalo, asuntoja 84
- lämpötila- ja kosteusantureita asennettiin huoneistojen lisäksi porraskäytäviin ja varastotiloihin, yhteensä 87 kappaletta.
- vuotuinen lämmityksen keskiarvokulutus 71 786 €
- palvelumaksujen jälkeen nettosäästö: 6 437 €/vuosi
- säästö toteutettiin älykkäällä lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjauksella.
- käyttöönotto taloyhtiössä kesti yhden työpäivän.
1966 rakennettu kerrostalo, asuntoja 108
- lämpötila- ja kosteusantureita asennettiin huoneistojen lisäksi porraskäytäviin, varastotiloihin ja autotalleihin yhteensä 116 kappaletta.
- vuotuinen keskiarvokulutus 108 013 €
- palvelumaksujen jälkeen nettosäästö 10 915 €/vuosi