Virtaava projekti

Virtaava projekti

  • 6.8. Jyllinkosken vesivoimalaitoksen pato on purettu. Alivirtaamauoman ja alaluiskan lopulliseen muotoon rakentaminen aloitetaan. Tämän jälkeen pohjapadon harja tehdään loppuun.
  • 29.7. Runsaiden sateiden vuoksi vedenpinta nousi noin metrin verran.
  • 12.7.2024 Veden lasku paljasti jokitörmiä sekä simpukoita, jotka eivät olleet jokihelmisimpukoita tai muita uhanalaisia simpukkalajeja.
  • 11.7.2024 Jyllinkosken vesivoimalaitoksen purkuminen alkoi.
  • 4.7.2024 Jyllinkosken vesivoimalaitoksen katselmus
  • 17.6.2024 Jyllinkosken vesivoimalaitospadon purkamisen valmistelut alkavat.
  • 30.5.2024 Jyllinkosken vesivoimalaitoksen padon purkutyön urakoitsija on valittu ja urakkasopimus allekirjoitettu. Valmistelutyöt alkavat kesäkuun puolessa välissä ja voimalaitoksen purku heinäkuun alussa.
  • 5.3.2024 Janne Korpelan puheenvuoro Jyllinkosken vesivoimalaitoksen padon purkusuunnitelmasta Karvianjoen alueen vesistökunnostus tutuksi! -tilaisuudessa Honkahovissa Honkajoella
  • 28.2.2024 Vierailu Jyllinkosken vesivoimalaitoksella yhdessä WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhusen ja suojeluasiantuntija Manu Vihtosen kanssa
  • 21.11.2023 Jyllinkosken vesivoimalaitoksen purkaminen sai vesiluvan

Tulossa alustavasti

  • 30.9.2024 Kaikki vesistössä tehtävät työt ovat valmiina
  • 31.10.2024 Jyllinkosken vesivoimalaitoksen pato on purettu ja projekti on valmis
Jyllinkosken pato on purettu ja vesi virtaa. Joen ympärillä rakennustyömaata.
Jyllinkosken vesivoimalaitos

Jyllinkosken vesivoimalaitoksen padon purkuprojekti käynnistyy kesällä 2024

Karvianjoella pitkään jatkunut vesiensuojelutyö on eteni harppauksella eteenpäin, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vatajankoski Oy:lle vesiluvan Jyllinkosken vesivoimalaitoksen padon purkamiselle ja koskialueen ennallistamiselle. Jyllinkosken pato puretaan kesällä 2024. Voimalaitoksen purkaminen olisi merkittävä toimenpide uhanalaisten kalakantojen, jokihelmisimpukan ja koko virtavesiekosysteemin tilan parantamisessa.

Jyllinkosken vesivoimalaitospadon purkamisen valmistelut aloitettiin kesäkuun puolessa välissä ja itse purkaminen heinäkuun alussa. Padon purkamisen lisäksi rakennetaan pohjapato, jonka avulla vedenpinta säilytetään projektin jälkeen entisellä tasollaan. Vesi on purkutyön ja pohjapadon rakentamisen ajan poikkeuksellisen alhaalla noin viiden kilometrin pituudelta. Karvianjoen vedenpintaa lasketaan, jotta kaikki tarpeellinen päästään tekemään kuivatyönä. Veden lasku suoritetaan Aluehallintoviraston luvalla.

Veden lasku paljasti jokitörmiä sekä simpukoita, jotka eivät olleet jokihelmisimpukoita tai muita uhanalaisia simpukkalajeja. Padon purun vaikutuksia kävi tarkastamassa LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Aiheesta lisää: Jyllinkosken padon purku edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista, Kankaanpää (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Hyväksy tilastot- ja markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Vesi on purkutyön ja pohjapadon rakentamisen ajan poikkeuksellisen alhaalla noin viiden kilometrin pituudelta. Videolla näkyy, miten vesi laski kahden päivän aikana. Veden lasku suoritettiin Aluehallintoviraston luvalla.
Lue lisää jokihelmisimpukasta
Jyllinkosken padon purkaminen.
Jyllinkosken padon purkaminen edistyy.
Työ- ja pohjapadon rakentamista joella.
Työ- ja pohjapadon rakentamista. Työpadon avulla vedenpinta pidetään työkorkeudessa työmaan ajan. Pohjapato rakennetaan, jotta vedenpinta pysyy entisellä tasollaan.
Padolta tuleva puinen vesiputki on purettu. Taustalla vesivoimalaitos.
Padolta tuleva puinen vesiputki on purettu.
Jyllinkosken vesivoimalaitospato
Jyllinkosken vesivoimalaitospato
Jyllinkosken vesivoimalaitos
Jyllinkosken vesivoimalaitos
Kuvassa on Vatajankosken suunnittelija ja hankkeen projektipäällikkö Janne Korpela, Vatajankosken viestintäpäällikkö Eero Hammais, Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi ja WWF ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
Kuvassa vasemmalta Vatajankosken suunnittelija ja hankkeen projektipäällikkö Janne Korpela, viestintäpäällikkö Eero Hammais, toimitusjohtaja Pekka Passi sekä WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
Jyllinkosken vesivoimalan rakenne
Jyllinkosken vesivoimalan rakenne
Kuvassa on Janne Korpela, Sampsa Vilhunen ja suojeluasiantuntija Manu Vihtonen Jyllinkosken vesivoimalaitoksella.
Kuvassa vasemmalta Janne Korpela, Sampsa Vilhunen ja suojeluasiantuntija Manu Vihtonen Jyllinkosken vesivoimalaitoksella.

Ajatus voimalaitoksen padon purkamisesta lähti Vatajankoski Oy:ltä itseltään. Nykytilassaan voimalaitos on käyttöikänsä päässä, jonka vuoksi haluttiin selvittää vaihtoehto luopua siitä kokonaan. Vesivoiman parissa aloittaneen yhtiön osalta päätös ei ole ollut kuitenkaan helppo ja yksinkertainen.

50 km

jokea vapautuu nousuesteistä

Joen keskivaiheilla pääuomassa sijaitsevat voimalaitokset patoineen vaikuttavat konkreettisesti esimerkiksi taimenen ja siitä riippuvaisen jokihelmisimpukan elinkiertoon. Rakenteiden purkaminen ja alueiden kunnostaminen kohti luonnontilaa on paras mahdollinen ratkaisu virtavesiluonnon elpymisen kannalta.

Perttu Tamminen
projektikoordinaattori, Nousu-ohjelma, maa- ja metsätalousministeriö

Voimalaitoksen omistava Vatajankoski Oy on itse toimenpiteen luvan hakijana. Yrityksen lisäksi hanketta on rahoittamassa Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten Nousu-Hanke, WWF Suomi, Open Rivers Programme ja Metsä Group.

Oma-aloitteisia, käytössä olevien vesivoimaloiden purkuja on Suomessa tehty toistaiseksi vähän, joten näistä hankkeista saadaan tärkeitä kokemuksia.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kertoo Jyllinkosken hankkeen olevan esimerkki NOUSU-ohjelman ideaalitapauksesta.

Toimenpiteet kohdistuvat vaikuttavuudeltaan tärkeille alueille, ja lähtökohtana on ollut koko ajan yhtiön oma tahtotila selvittää vaihtoehtoja toiminnasta luopumiseksi. Tämä noudattelee juuri sitä tahtotilaa ja lähestymistapaa, jota hallitusohjelmassakin on esitetty virtavesien ennallistamiseksi.

Sari Essayah
maa- ja metsätalousministeri

Yhteistyössä

Nousu-ohjelma logo
WWF:n logo
Open Rivers logo