Valtio osallistuu Vatajankosken ennallistamisen kustannuksiin

Kankaanpäässä Vatajankoskella viranomaiset ja paikallinen energiayhtiö suunnittelevat yhteistyössä vesivoimalaitoksen toiminnan lopettamista ja voimalapadon osittaista purkamista. Hanke tarkoittaa uutta aikakautta Karvianjoen taimenen ja raakun elvyttämiselle. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Vatajankoski Oy:n sekä viranomaisten kesken. Aloite hankkeeseen tuli energiayhtiöltä.

– Ajatus Vatajankosken vesivoimalan lopettamisesta ei ole yhtiölle uusi. Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja. Olemme analysoineet eri etenemisvaihtoehtoja, ja selvitystyön perusteella vesivoimantuotannon alasajo on katsottu tällä hetkellä kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, toteaa Vatajankoski Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi.

Kannustimena toiminnasta luopumiseen on toiminut maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, joka tähtää vaelluskalakantojen elvyttämiseen erilaisia nousuesteitä purkamalla ja ohittamalla. Vatajankoskella NOUSU-ohjelman tuki kohdistuu koskialueen ennallistamistoimenpiteisiin, joista valtio sitoutunut rahoittamaan puolet. Energiayhtiö on valmistautunut kustantamaan muun osuuden.

– NOUSU-ohjelman tavoitteita ja toimeenpanoa ajatellen hanke on ihanteellinen, sillä sen vaikuttavuus jokieliöstön kannalta on suuri, ja lisäksi yhtiö on valmis panostamaan hankkeeseen omarahoituksen osalta. Yhtiön tahtotila ja suuntaviivat Vatajankosken kehittämisestä ovat olleet hyvin selkeät. Voimalaitospadon avaamisesta hyötyvät sekä Karvianjoen taimenkanta, että siitä riippuvainen jokihelmisimpukka, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Perttu Tamminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista.

Hankkeen jatkosuunnittelu sisältää vielä tarkempaa harkintaa esimerkiksi siitä, miltä osin voimalan pato puretaan. Suunnitteluun vaikuttaa mm. padon päällä kulkeva tie, joka tulee säilyttää, ja lisäksi vesieliöstön ohella toteutuksessa tulee huomioida alueen potentiaali virkistyskäytön osalta. Alueen maanomistajien osallistaminen on myös keskeinen osa kokonaisuutta. Paikallisia maanomistajia on lähestytty asian tiimoilta, ja maanantaina 27.9. järjestettiin Honkahovissa erillinen tiedotustilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille.

– Karvianjoen geneettisesti ainutlaatuisen taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteiden parantamiseksi on tehty pitkään töitä sekä joen pääuomassa että sivu-uomissa. Pääuoman koskialueita kunnostettiin vuosina 2002–2003 ja 2010–2011. Vuonna 2022 päättyvän EU:n Freshabit Life IP -hankkeen aikana on kunnostettu kaikkiaan yhdeksän kilometriä sivu-uomia, jotka ovat taimenen tärkeimpiä lisääntymis- ja poikasalueita. Taimenen ottaminen viljelyyn on mahdollistanut tuki- ja kotiutusistutusten laajentamisen eri vesistönosiin. Pitemmän aikavälin tavoitteena on vaellusyhteyksien avaaminen aina merelle saakka, kun vesistöalueen muita patoja saadaan joko purettua tai rakennettua nousuesteisiin kalateitä. Tämäkin työ on jo pitkällä, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista.

Lisätietoja:

Perttu Tamminen, NOUSU-koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 3963322 perttu.tamminen(at)ely-keskus.fi

Leena Rannikko, kalastusbiologi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 395 2560, leena.rannikko(at)ely-keskus.fi

Pekka Passi, toimitusjohtaja, Vatajankoski Oy, p. 040 5086367, pekka.passi(at)vatajankoski.fi

 

Valokuva: Janne Yli-Moijala