Karvianjoella pitkään jatkunut vesiensuojelutyö on etenemässä harppauksella eteenpäin, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vatajankoski Oy:lle luvat purkaa Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimalaitokset ja ennallistaa koskialueet. Voimalaitosten purkaminen olisi todella merkittävä toimenpide uhanalaisten kalakantojen, jokihelmisimpukan ja koko virtavesiekosysteemin tilan parantamisessa.
Karvianjoen vesistöalueella on tehty kalastontilan parantamiseksi virtavesikunnostuksia jo 2000-luvun alusta lähtien. Lisäksi joessa esiintyvän jokihelmisimpukan elinolosuhteita on viime vuosina parannettu ja kantaa vahvistettu siirtoistutuksin. Myös valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta on pyritty vähentämään.
Vesistöalueella jo tehdyt monipuoliset toimet ovat saamassa lisävauhtia, mikäli täydellisen vaellusesteen muodostavat voimalaitokset poistettaisiin joen pääuomasta. Voimalaitokset omistava Vatajankoski on itse toimenpiteiden luvan hakijana. Lisäksi hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, jonka tavoitteena on vaelluskalakantojen elvyttäminen.
Ajatus voimaloiden purkamisesta lähti Vatajankoski Oy:ltä itseltään. Nykytilassaan voimalat ovat käyttöikänsä päässä, jonka vuoksi haluttiin selvittää vaihtoehto luopua niistä kokonaan. Vatajankoskella toimintansa aloittaneen yhtiön osalta päätös ei ole ollut kuitenkaan helppo ja yksinkertainen.
”Yhtiön juuret ovat Vatajankoskelta ja vesivoimatuotannosta lähtöisin, joten on selvää, että voimaloiden purkaminen on yhtiölle iso ja harkintaa vaativa päätös. Tällä hetkellä yhtiö jatkaa pienvesivoimalaitosten alasajon valmistelua ja tekee lopulliset päätökset laitosten kohtaloista lähikuukausien aikana”, kuvailee tilannetta Vatajankoski Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi.
”Joen keskivaiheilla pääuomassa sijaitsevat voimalaitokset patoineen vaikuttavat konkreettisesti esimerkiksi taimenen ja siitä riippuvaisen jokihelmisimpukan elinkiertoon. Rakenteiden purkaminen ja alueiden kunnostaminen kohti luonnontilaa on paras mahdollinen ratkaisu virtavesiluonnon elpymisen kannalta”, toteaa maa- ja metsätalousministeriössä NOUSU-ohjelmaa koordinoiva Perttu Tamminen.
Oma-aloitteisia, käytössä olevien vesivoimaloiden purkuja on Suomessa tehty toistaiseksi vähän, joten näistä hankkeista saadaan tärkeitä kokemuksia. Yhtiölähtöinen etenemistapa on ollut myös syynä hankkeiden nopeaan edistämiseen.
”Vatajankosken ja Jyllinkosken hankkeet ovat NOUSU-ohjelmassa ideaalitapauksia. Toimenpiteet kohdistuvat vaikuttavuudeltaan tärkeille alueille, ja lähtökohtana on ollut koko ajan yhtiön oma tahtotila selvittää vaihtoehtoja toiminnasta luopumiseksi. Tämä noudattelee juuri sitä tahtotilaa ja lähestymistapaa, jota hallitusohjelmassakin on esitetty virtavesien ennallistamiseksi”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Lue Maa- ja metsätalousministeriön uutinen aiheesta.
Lisätietoja:
Pekka Passi, toimitusjohtaja, Vatajankoski Oy, 040 508 6367
Perttu Tamminen, projektikoordinaattori, maa- ja metsätalousministeriö, 050 4382179